Miksi se toiminto, jota et edes huomaa, saattaa olla suurin yksittäinen tekijä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissasi.
Hengität noin 20 000 kertaa päivässä. Et todennäköisesti ajattele sitä kertaakaan. Ja juuri siksi se on niin mielenkiintoinen aihe: meillä on jatkuvasti käytössä työkalu, joka vaikuttaa suoraan hermostoomme, mieleemme ja koettuun elämänlaatuun, mutta käytämme sitä lähes yksinomaan autopilotilla.
Useimmat meistä ajattelevat hengitystä puhtaasti mekaanisena toimintona: sisään menee happea, ulos tulee hiilidioksidia. Se on totta, mutta se on vasta alkuosa tarinasta.
Fyysinen vaikutus: enemmän kuin hapenotto
Hengitystapa vaikuttaa suoraan autonomiseen hermostoon, joka säätelee kaikkea sydämen sykkeestä ruoansulatukseen. Pinnallinen rintakehähengitys, jollaista suurin osa meistä käyttää arjessa erityisesti stressitilanteissa, aktivoi sympaattisen hermoston, eli niin sanotun taistele tai pakene -reaktion. Keho tulkitsee tiheän ja matalan hengityksen vaaratilanteen merkiksi, vaikka istuisit toimistotuolissasi.
Syvä palleahengitys toimii päinvastoin. Se aktivoi parasympaattisen hermoston, rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Tämä ei ole joogaperinteen myyttistä puhetta, vaan toistuvasti tutkimuksissa vahvistettu fysiologinen reaktio.
Hengitysteho vaikuttaa myös kudosten hapetukseen. Pinnallinen hengitys voi aiheuttaa sen, että keho käyttää enemmän energiaa samaan happimäärään, mikä näkyy väsymyksenä ja suorituskyvyn laskuna myös levossa. Urheilijoille tämä on tuttua: hengityksen optimointi parantaa kestävyyttä ja palautumista merkittävästi. Mutta sama periaate koskee kaikkia, ei pelkästään kilpailijoita. Jos hengität päivittäin pinnallisesti, keho kuormittuu jatkuvasti enemmän kuin on tarpeen.
Psyykkinen vaikutus: mieli seuraa hengitystä
Tässä kohtaa asiat alkavat mennä todella kiinnostaviksi. Hengitys on ainoa autonomisen hermoston toiminto, jota voimme säädellä tietoisesti. Sydänlihaksen tai ruoansulatuksen toimintaan emme pysty suoraan vaikuttamaan tahdonvoimalla, mutta hengitykseen kyllä.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hengitys on suora reitti vaikuttaa omaan mielentilaansa. Ahdistus, stressi ja ylikuormittuminen muuttavat hengitysrytmiä, mutta muutos toimii myös toiseen suuntaan: hengitysrytmin muuttaminen vaikuttaa suoraan tunnetilaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että tietoinen hengitysharjoittelu vähentää ahdistuneisuutta, parantaa tarkkaavaisuuden säätelyä ja tukee emotionaalista palautumista stressaavista tilanteista. Käytännössä esimerkiksi pidennetty uloshengitys laukaisee parasympaattisen reaktion nopeammin kuin mikään muu yksinkertainen kehotoiminto.
Monet ihmiset käyttävät vuosia erilaisten psyykkisten oireiden kanssa purehtimiseen ilman, että kukaan on koskaan kysynyt: miten sinä hengität? Se on toisinaan ensimmäinen ja yksinkertaisin asia, josta kannattaa lähteä liikkeelle.
Henkinen ulottuvuus - läsnäolo syntyy hengityksessä
Henkisyydellä tarkoitan tässä yhteydessä laajaa kokonaisuutta: merkityksellisyyden kokemusta, yhteyttä itseen, arvoja ja kykyä olla läsnä omassa elämässä. Ja hengitys liittyy kaikkeen tähän paljon konkreettisemmin kuin miten se yleensä esitetään.
Kaikissa suurissa meditaatio- ja kontemplaatiotraditioissa hengitys on ankkuri. Syy ei ole mystinen, vaan hyvin käytännöllinen. Hengitys tapahtuu aina nyt. Et voi hengittää eilistä tai huomista. Kun tarkkaavaisuus siirtyy hengitykseen, mieli pakotetaan nykyhetkeen, koska hengitys ei koskaan tapahdu muualla.
Monet ihmiset kuvailevat tuntevansa olevansa harvoin aidosti läsnä omassa elämässään. He toimivat automaattisesti, reagoivat sen sijaan että valitsevat, ja huomaavat päivien kuluvan kuin unet. Yhteys omaan hengitykseen on yksi suoraviivaisimmista tavoista katkaista tämä autopilotti.
Tämä on se keino, jonka kautta mindfulness-harjoittelu toimii. Ei ole kyse mystiikasta, vaan erittäin yksinkertaisesta kognitiivisesta ankkurista. Hengitys on helpoin tietoisuuden suuntaamisväline, koska se on aina saatavilla.
Henkisestä näkökulmasta hengitys opettaa myös luopumisen taitoa. Jokainen uloshengitys on luopumista: et voi pitää ilmaa sisälläsi loputtomiin. Tässä on jotain, mitä voidaan soveltaa paljon laajemminkin elämässä, mutta se on jo seuraavan kirjoituksen aihe.
Kolme tasoa ovat yksi kokonaisuus
Se, mikä tekee hengityksestä erityisen kiinnostavan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, on se, että se on yksi harvoista toiminnoista, joka toimii samanaikaisesti kaikilla kolmella tasolla. Fyysinen, psyykkinen ja henkinen hyvinvointi eivät ole erillisiä osastoja, vaikka me usein käsittelemme niitä sellaisina.
Kun harjoittelet syvää palleahengitystä, keho rauhoittuu fysiologisesti, mieli seuraa perässä ahdistuksen vähentyessä, ja tarkkaavaisuutesi suuntautuu nykyhetkeen luonnostaan. Kaikki kolme tapahtuvat yhtä aikaa, saman yksinkertaisen toiminnon kautta.
Tämä on se syy, miksi hengitys on niin hyvä lähtökohta hyvinvointityölle yleensä. Se ei vaadi rahaa, välineitä, erityistä paikkaa tai paljon aikaa. Se vaatii vain huomiota.
Mistä aloittaa?
Jos tämä aihe kiinnostaa sinua, paras ensimmäinen askel on yksinkertainen: tänään, muutaman kerran päivässä, pysähdy hetkeksi ja kiinnitä huomiosi hengitykseesi. Älä yritä muuttaa sitä heti, vaan vain havannoi. Onko se pinnallista vai syvää? Rintakehässä vai vatsassa? Nopeaa vai hidasta?
Tietoisuus muuttaa käytöstä. Ja hengityksen tapauksessa muutos voi alkaa jo siitä ensimmäisestä havainnosta.