ROHKEUS VALITA TOISIN –
Miten tehdä oman näköisiä valintoja elämässä?
Jokainen on varmasti joskus pysähtynyt miettimään, elääkö sellaista elämää, joka tuntuu omalta? Vai kulkeeko polkua, joka on rakentunut muiden odotusten, tottumusten tai sattumien varaan? Meille puhutaan paljon rohkeudesta. Että pitää uskaltaa. Että pitäisi olla pelkäämättä sitä, mitä muut ajattelevat. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa – olla rohkea omassa elämässään? Ja miksi se tuntuu niin vaikealta, vaikka haluaisi elää juuri niin kuin itse kokee oikeaksi?
Rohkeus tehdä oman näköisiä valintoja elämässä ei tarkoita ainoastaan dramaattisia irtiottoja tai täydellistä suunnanmuutosta. Se voi olla pieni mutta merkittävä muutos arjessa. Se voi olla se hetki, jolloin uskaltaa sanoa “tämä ei tunnu minulta” – tai “haluan kokeilla jotain muuta”.
Would you like to read this in English? Click here to access the English text.
Miksi oman näköiset valinnat tuntuvat niin vaikeilta?
Yksi isoimmista esteistä oman näköisen elämän rakentamiselle on pelko. Aikaisemmin työskentelin pitkään työssä, jossa oli paljon hyvää. Työssä oli merkityksellisiä hetkiä, mukavia ihmisiä ja palkka, jolla tulin toimeen ja pystyin tekemään itselleni mielekkäitä asioita. Mutta samaan aikaan se oli henkisesti todella kuormittavaa. Olin jatkuvasti ylivireystilassa, uupumuksen rajamailla, ja silti pidin kiinni siitä, koska en uskaltanut irrottautua. Yritin useita kertoja päästä pois, mutta jokaisella kerralla pelko pysäytti. Suurin pelko ei liittynyt siihen, mitä muut ajattelisivat, vaan siihen, mitä tapahtuisi, jos epäonnistuisin. Minulla ei ollut turvaverkkoa, johon pudota ja ajatus siitä, että jäisin yksin tyhjän päälle, tuntui lamaannuttavalta. Ja niin jäin – vaikka tiesin, etten voisi jatkaa loputtomiin.
Oman näköisen elämän valitseminen vaatii uskallusta kohdata niin sisäiset epäilykset kuin ulkoiset odotukset.
Miten tunnistaa, milloin on aika valita toisin?
Usein ennen rohkeaa valintaa tulee tunne, että jokin ei ole kohdallaan. Se ei välttämättä ole dramaattinen kriisi, vaan hiljainen kyllästyminen, väsymys tai turhautuminen. Se voi olla ajatus: “Tässäkö tämä nyt oli?” tai “Miksi en tunne innostusta enää?”
Miltä sinun elämänvalintasi tuntuvat juuri nyt? Jos vastaus ei ole selkeä, sekin on hyvä alku. Siitä voi lähteä liikkeelle.
Toisaalta joskus muutoksen taustalla on kriisi. Ja minulle se oli juuri niin. Elämäni pysähtyi kerralla, kun sairastuin MS-tautiin. Se oli ehkä suurin kriisi, jonka olen koskaan kohdannut – ei vain fyysisellä, vaan myös henkisellä tasolla. Diagnoosi pakotti minut katsomaan suoraan elämääni ja kysymään: millaista elämää oikeasti haluan elää? Miten haluan käyttää aikani, voimavarani, huomioni? Vaikka tällä hetkellä toimintakykyni on lähes normaali, mutta en voi tietää, millainen tilanne on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Eikä kukaan meistä voi tietää. Juuri siksi en enää halunnut kuluttaa itseäni asioihin, joita en kokenut sen arvoisiksi. Elämästä tuli liian arvokas käytettäväksi väärin.
Mitä muut ajattelevat?
Tämä on yksi isoimmista haasteista monelle oman näköisten valintojen tiellä. Vaikka itselläni muiden odotukset eivät olleet suurin pelko, en voi väittää, ettenkö olisi myös sitä miettinyt. Me haluamme kuulua joukkoon. Haluamme hyväksyntää, tukea, ymmärrystä. Ja joskus oman näköiset valinnat haastavat näitä tarpeita.
Sinun elämäsi ei tarvitse muiden hyväksyntää ollakseen oikea.
Jokaisen ihmisen näkökulma on värittynyt omien kokemusten ja pelkojen kautta. Kukaan ei tunne sinun elämääsi kuten sinä itse. Rohkeus valita toisin ei tarkoita, että sulkee muut pois. Se tarkoittaa, että ottaa vastuun siitä, miltä oma elämä tuntuu. Ja usein käy niin, että kun tekee aidosti omalta tuntuvia valintoja, alkaa myös vetää puoleensa ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa sen matkan.
Miltä oman näköinen elämä näyttää?
Oman näköinen elämä ei ole valmis paketti, vaan se on jatkuva prosessi. Se rakentuu valinnoista, kokeiluista ja suunnanmuutoksista. Siinä on tilaa muutokselle, keskeneräisyydelle ja myös epävarmuudelle. Oman näköisen elämän kriteerit eivät ole kiveen hakattuja – ne elävät ja muuttuvat, aivan kuten sinäkin. Se, mikä tänään tuntuu oikealta ja omalta, voi näyttää vuoden päästä aivan erilaiselta. Vuosi voi tuoda mukanaan kokemuksia, kohtaamisia ja oivalluksia, jotka muuttavat näkökulmaa elämään. Ja se on täysin luonnollista. Kasvu ihmisenä vaikuttaa väistämättä siihen, miten määrittelemme merkityksellisyyden, hyvinvoinnin tai vapauden. Siksi oman näköistä elämää ei voi rakentaa yhdellä päätöksellä, vaan se vaatii jatkuvaa yhteyttä itseen ja rohkeutta tarkistaa suuntaa, kun aika on.
Mitä jos en tiedä, mitä haluan?
Jokainen on varmsti joskus tuntenut, että kaipaa muutosta, mutta ei osaa sanoa millaista muutosta kaipaa. Oman näköinen elämä ei aina ala selkeällä visiolla, vaan epämääräisellä tunteella siitä, että nykyinen ei riitä.
Jos et vielä tiedä mitä haluat, voit lähteä liikkeelle karsimalla asioita, jotka eivät enää tunnu hyvältä. Usein sitä kautta alkaa hahmottua myös se, mitä kohti haluaa kulkea. Kun elämästä alkaa vähitellen karsia pois asioita, jotka eivät enää tunnu merkityksellisiltä, tapahtuu jotain olennaista: tilalle alkaa tulla asioita, jotka voimaannuttavat ja tuovat lisää merkityksellisyyttä. Kun lakkaa täyttämästä päiviään velvollisuuksilla, rooleilla tai tekemisillä, joihin ei enää tunne yhteyttä, jää tilaa kuunnella, mitä todella kaipaa. Merkityksellisyyden tunne ei synny lisäämällä elämään enemmän, vaan usein juuri vähentämällä. Vasta kun turha häly hiljenee, voi huomata, mitkä asiat tuovat iloa, yhteyttä ja suuntaa – ja silloin niille löytyy myös luonnollisesti tilaa kasvaa.
Rohkeus valita toisin –
mitä se tarkoittaa käytännössä?
Rohkeus ei ole pelottomuutta. Se on toimintaa pelosta huolimatta. Se on rehellisyyttä, kuuntelua ja uskallusta toimia sen mukaan, mikä tuntuu aidosti oikealta. Se vaatii aikaa, itsetuntemusta ja joskus myös epävarmuuden sietämistä.
Elämässä rohkeus näkyy usein pienissä hetkissä:
- Kun sanoo “ei” jollekin, mitä on tehnyt jo liian kauan, vaikka se ei enää palvele.
- Kun uskaltaa vaihtaa työpaikkaa, vaikka ei vielä tiedä seuraavaa askelta.
- Kun lähtee opiskelemaan uutta alaa nelikymppisenä.
- Kun kertoo läheisilleen, ettei enää halua elää tietyllä tavalla.
- Kun päättää hiljaa omassa arjessaan tehdä asioita omista lähtökohdista käsin.
- Kun luopuu ihmissuhteista, jotka rajoittavat itseä.
Oman näköinen elämä on matka
Tärkeää on muistaa, että oman näköinen elämä ei tarkoita täydellistä elämää. Se ei tarkoita jatkuvaa inspiroitumista, menestystä tai selkeyttä. Se tarkoittaa rehellistä elämää. Elämää, jossa ollaan yhteydessä itseensä – ei siksi, että kaikki olisi selkeää, vaan siksi, että uskaltaa pysähtyä kuuntelemaan. Siinä on tilaa myös epävarmuudelle ja keskeneräisyydelle. On aikoja, jolloin olemme eksyksissä, ja silti voimme olla reitillämme. Jos suunnat vaihtuvat matkalla, se ei ole epäonnistumista. Se on elämää.
Rohkeus tässä yhteydessä ei ole yksittäinen teko, vaan jatkuvaa tarkastelua: elänkö edelleen sellaista elämää, jonka takana voin seistä? Ja jos en, mitä voisin tehdä toisin – edes pienesti?